Säädöt sekaisin

Säädöt sekaisin on blogi (ei enää pelkkä kokeilu). Me emme elä suppeassa maailmassa ja sanavapaus on aseemme, joten aiheet ovat varsin vapaita. Eiran demarina ja Erkki Vauramon suurena ihailijana kannatan avointa keskustelua ja mielipiteiden kirjoa. En lähde suureen itsesensuuriin, mutta yritän olla loukkaamatta omaa yksityisyydensuojaani.

torstaina, maaliskuuta 09, 2006

Hetkiä oikeudessa

Eilen illalla tv2:lta tuli mielenkiintoinen Dokumenttiprojektin jakso, Hetkiä (ranskalaisessa) oikeudessa. Varsin mielenkiintoisaa, vaikken kokonaan jaksanutkaan katsoa. Suorastaan merkillistä, paikoin.

Muutaman kerran mietin, että "tämä on niin ranskalaista, niin ranskalaista", vaikken juurikaan ole seurannut suomalaistakaan oikeudenkäyntiä ikinä. Varsinkaan paikan päällä. Siis koskaan.

Eräs puolustusasianajajan puheenvuoro oli suoraan trigolorilipusta: tuomioistuin ei voi määrätä mitä herra Sanal tekee vapaa-ajallaan, jos hän haluaa polttaa marihuanaa, niin se on hänen vapautensa ja vapautta ei saa häneltä riistää. Tuomioistuimet eikä yhteiskunta saa rajoittaa yksilönvapautta... Herra Sanal sai neljännestä huumausainerikoksestaan puolivuotta pyttyä, puolivuotta ehdollista ja kaksi vuotta pakollista riihäppiä.

Aamuyöhön asti juttuja riitti ja suorastaan merkillisistäkin asioista. Saattoi vain miettiä kustannuksia yhteiskunnalle. Eikä rouva arvoisa tuomari pysynyt itsekään ihan hereillä, siis kärryillä. Juuri vankilasta päässyttä miestä syytettiin lompakon varastamisesta, appivanhempiensa rapussa. Vaimo ja tytär olivat asuneet miehen tuomion ajan siellä. Mies meni sanomaan, että oli menossa tapaamaan vaimoaan ja tytärtään kotiin. Tämä oli muuttua kohtalokkaaksi. "Eihän teidän kotiosoite ole tämä!". Ihan turha selittää, että ennen asuttiin miehen isän luona, mutta koska tämä lähti Amerikkaan, vaimo ja tytär muuttivat vaimon vanhempien luokse... Olin varma, että mies menee takaisin kiven sisään. Mutta onneksi ei nyt sentään. Kun ei ollut kantajaa eikä varastettua lompakkoakaan kellään esittää todistusaineistoksi.

Toinen mielenkiintoinen tapaus oli myös mielenterveysongelmainen nelikymppinen mies, jota syytettiin puukon kanssa heilumisesta. Seutukunnan poliisit olivat "pitäneet miestä silmällä", koska oli ilmeisesti korttelin kahjo. Ongelmalliseksi muodostui se, että miehen käsi oli ollut kipsissä jo kaksi viikkoa eikä siinä pysynyt edes kynä. Noh, sellaista sattuu. Epäilyttävä tyyppi kuitenkin.

"Rattijuoppo, taskuvaras, marihuanan välittäjä, tyttöystäväänsä pahoinpitelevä ja muut pikkurikolliset kohtaavat 'en-kestä-hölynpöly-selityksiä' -tuomarin ranskalaisen mestariohjaaja Raymond Depardonin dokumenttielokuvassa.
Tuotanto Télé Images. Ranska, 2004"

Kuva: Raymond Depardon, Magnum Photos

Tunnisteet: , , ,