Olmit ja muut selkärangattomat

olmi (Proteus anguinus ) on sokea pyrstösammakko, joka elää Krainin ja Dalmatian maanalaisissa vesistöissä. Pituus 25-30 cm. Ruumis pitkulainen, raajat heikosti kehittyneet, kolme ulkoista kidusparia. Väriltään valkeankeltainen.

Olen usein ääneenkin ja omaksi epäedukseni ihmetellyt ihmisolmeja. Jotkut vain ovat sellaisia, joita ei voi ymmärtää, varsinkaan työympäristössä. He valittavat ja delegoivat marttyyrimäisesti omia töitään muille. Aivan kuin olisi muiden vika tai ongelma (joksi se kyllä muodostuu delegoinnin ja vinkumisen myötä) jos ja kun nämä ihmisolmit eivät osaa eivätkä halua osata tehdä töitään. He laahustavat ympäriinsä ja ovat melko pitkälti aivan kädetöntä sakkia.

Jälkeen päin on huvittavaa huomata muidenkin olevan, nyt, samaa mieltä eräiden panostuksesta. Mutta kun aihe oli joskus ajankohtainen niin ei ollut. Ja kaikki kärsivät. Tuli vitutusta, kun muut saivat tehdän toistenkin työt ja vastuulliset tehtävät, hommat eivät valmistuneet niin kuin olisi pitänyt tai ainakaan 8.00–17.00 aikana eikä ihmisolmeja pistetty kuriin. Jälleen kerran unohdettiin, että asiakas on asiakas, loppupeleissä ja että duunit on vain tehtävä.

Vinkuintiaanit ovat oman kokemukseni mukaan varsin usein miehiä. Heidän kuuluisi olla jo päteviä, muidenkin mielestä. Heistä itsestään tuntuu selkeästi siltä, että niin on koska ovat jo aikuisen miehen iässä ja olleet kauankin alalla. Mutta, mutta… Jos et vai osaa, suostu oppimaan etkä tekemään, niin sorri. Et ole. Titteli ei tee sinusta niin pätevää tai osaavaa kuin tittelisi arvoinen yleensä on. Ne ovat vain kirjaimia käyntikortissasi.

Pahaltahan se varmasti tuntuu, jos ja kun kuka tahansa siitä sanoo. Että: kaveri hei, et viitsisi tehdä näitä kunnolla tai ihan itse. Heidän kaiken jyräävä subjektiivin oikeus lusmuilla, ryssiä jutut ja vinkua on rajaton.

Olen nyt muistanut millaista on tehdä tällaisten kanssa töitä. Onneksi en itse heidän kanssaan nyt enkä enää töitä tee, säälittää vain ne jotka joutuvat.

Heillä on pokkaa puhua paskaa ja sättiä jotain toista, muka niin ettei se olisi tarkoitettu tämän korviin, mutta on kuitenkin. He itse aloittavat kamalan itku shown, jos heille jotain sanotaan, vaikka ihan asiasta tai bumerangina palautetaan paskapuheet takaisin lähtöpisteeseensä.

Ihmisolmeja ei kiinnosta parempi työskentelymalli, koska nykyisestä urposta mallista saa aina hyvän syntipukin, kun jutut eivät ole luistaneet tai on vaan jättänyt jotain tarkastamassa tai itse on ollut ryssimässä taas jotain. Ihmisolmit eivät halua kehittyä, tulla paremmiksi. Ainakaan työssään, jos missään. Ihmisolmi ei ole oma-aloitteinen eikä innokas uusista jutuista, kehityksestä.

Oikea olmi voi olla kehittymätön ja pysyä sellaisena vuosituhansia Krainin ja Dalmatian maanalaisissa vesistöissä, mutta ihmisolmit eivät. Sillä koittaa aika, kun siirrytään systeemeissä ja järjestelmissä uudempiin versioihin ja ihmisolmin itku on silloin ihan turhaa. Muutos on väistymätöntä, vaikka sitä oltaisiinkin koetettu hidastaa kaikin keinoin.

Kuva: www.uvi.si/.../heritage/039/index.text.html