Kenelle kaupunki kuuluu?

Tiistaina pidetyssä Eiran kokouksessa aiheena oli kaupunkisuunnittelu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila alusti keskustelun kaupunkisuunnittelusta ja valmistellun puheenvuoron samasta aiheesta käytti Marja Piimies, valmistelijan näkökulmasta. Marja on siis myös Eiran yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Sihteerimme Timo Kurjen sanoin: "Hyvien alustusten jälkeen kaupunkisuunnittelusta kehkeytyi vilkas ja antoisia keskustelu".

Keskustelussa olivat seuraavat kohdat sekä niiden alakohdat:
1. Kenellä on oikeus kaupunkisuunnitteluun?
- Yksin nykyisillä vai myös tulevilla asukkailla?
- Asukkailla vai esim. elinkeinoelämällä (kummalla painavampi ääni, jos kummallakaan?)
- Virkamiehillä vai poliittisilla päättäjillä (Mihin, miksi, miten, mitä, missä ajassa)?
- Historoitsijoilla (mitä purkaa/säilyttää, miksi, miten ja missä määrin)?
- Kaikilla?

2. Mistä intohimot ja tunteenpalot kaupunkisuunnitteluun kumpuavat?
- Pro-liikkeet & asukasyhdistykset. Millainen paino pro-liikkeillä on suhteessa asukasyhdistyksiin ja toisin päin. Avoimuus, yhteistyö ja kommunikaatio mm. viraston ja asukkaiden välillä.
- Ihmisten primitiivinen tarve varjella omaa reviiriä (myös muutoksilta), kuten asuinympäristöään.
- Oman edun tavoittelu (EK puoli).
- Taloudellisen hyödyn tavoittelu. Esim. uudet kaavoitukset mm. asuinkäyttöön tai rakennuttajien oma-aloitteisuus rakennettavan alueen ympäristö- ja maisemasuunnittelun toteuttamiseen. Eli rakennuttajien ehdot.
- Aito huoli ympäristön (sis. metsät, pensaat, tiet, talot, melut jne.) säilymisestä/kehityksestä suuntaan ja toiseen.
- Poliittinen hyöty (valtasuhteet mm. valtuustossa)

3. Rakennusten suojelu
- Rakennuslautakunnan ja valtuuston terve suhtautuminen rakennusten suojeluun.
- Aluehankkeet (kuten Pihlajamäen suojelukaavan toteutus).
- Helsingin hissittömien rappukäytävien SR1-case (porrashuoneiden suojelupykätlät mm. Kruunuhaassa).

4. Ympäristö & Ympäristö
- Rakennusarkkitehtuuri, ei yksin maankäyttö vaan myös esteettisyys seikat. I: Uusissa maan käytön aloissa suunnittelukilpailuja -> Uusia ideoita rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun, II: Asemakaavasuunnittelukilpailuja -> Jälleen uusia ideoita, III: Kaupunkimaisema suunnittelukilpailuja (mm. Pientalo ja nk. puukylä ideoita) + uudenlaista kerrostalorakentamista.

Kumpaa sanamuotoa itse käyttäisit: A) "Ihmisläheinen kaupungin tulevaisuus" vai B) "Ihmisehtoinen kaupunkitulevaisuus"? Mitä eroa näissä siis voisi olla...

Itse en tiennyt, että itseasiassa koko kaupunki on jaettu senttimetrilleen ja jokaisella alueella on oma aluearkkitehti. Ja he vielä tuntevat alueensa hyvin. Heille voi soittaa ja kysyä!

Tiesitkö muuten, että Helsinkiin suunnitellaan ja yritetään toteuttaa uudenlaisia asumismuotoja? Kaisaniemenlahdelle asuntolaivoja, ympäri kaupunkia (etenkin itään) haluttaisiin toteuttaa "matala ja tiivis" -tuotantoa, eli puutaloja, jotka eivät nouse yli kahden kolmen kerroksen. Kerrostalo rakentamiseen etsitään kiivaasti uusia ratkaisuja, jotka palvelisivat asukkaita paremmin ja olisivat muutakin kuin seiniä suojaamassa tuulelta, sateelta ja pakkaselta. Helsingillä on tarve synnyttää asuntoja. Niitä ei aina voidakaan rakentaa suunnitellusti (syistä ja syistä). Siksi Helsingissä on tehty mm. päätös, että ullakkojen muuttaminen asuintiloiksi olisi mahdollisimman helppoa.

Tämä "Kllion katot" -projekti on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että ehdotan isännöitsijän vaihtoa seuraavassa yhtiökokouksessa.

Erkki Vauramo ehdotti myös, että teemme aloitteet Lentokenttä-Metrosta. Minä kannatin. Minä kannatan Erkkiä ja Erkin ideoita.