Wattaaaa...?!
Mitkä asiat ovat sellaisia, että joutuu vain luottamaan toisiin ihmisiin, itseään asiassa viisampiin? Aika moni. Mutta jossain asioissa tietty luottamuksen taso on korkeampi kuin joissain asioissa.
Kampaajallani (jolla en piiiitkään aikaan tosin ole käynyt) voin olla aivan rauhassa ja tiedän, että hiuslaatuni ja 'lapsekas' pyörteeni takaraivossa otetaan huomioon ja lopputulos on "siis tosi hyvä". Jos siitä tulisikin mielestäni vähän liian lyhyt tai wat evör, niin se on vain tukkaa. Se kasvaa.
Sitten on näitä 'muita asioita', joiden kanssa on vain herkempää ja herkempi. Sitä joutuu nojaamaan toisen asiantuntemukseen, luottamaan, että homma ns. kukkuu ja soi, eli toimii. Kuten asuntokauppa tai -vuokraus.
Kävipä niin hassusti, että eilen Jaakko sattui uteliaisuuttaan katsomaan Oikotieltä asuntomme ilmoitusta. "Mitä hele...?! Miksi täällä lukee, että putkiremontti suunnitteilla?!" MITÄ?! Kun ei edes ole, siis lähivuosina edes suunnitelman tilaaminen. Vai milloin viime yhtiökokouksen jälkeen asiasta on tehty jokin eriävä päätös eikä talonmiehemme olisi siitä maininnut?! Tai taloyhtiön hallituksenpuheejohtaja? Kumpaakin näemme alituiseen ja molempiin on loistavat välit. Mitä, mitä, mitä vattua!
Se vain on niin, että se on vähän sama kuin ilmoituksessa lukisi noin karrikoidusti: Viemärirottia, hometalo tai purku-uhka. Tietenkin putkiremontti on tavallisempaa, joka taloon se joskus tulee. Ainakin toivottavasti.
Eikä minua, ihan oikeasti, jaksa kiinnostaa että joku toinen meidän talosta olisi sanonut, että putkiremontti on tulossa. Ei ole vielä, niin ei ole. Välittäjä olisi saanut hoitaa hommansa, varsinkin kun painotin hänelle asiaa hyvinkin pohjia myöten, vuolaasti ja monin sanoin.
Ei sille mitään voi, Usko meni ja Luottamus sen mukana. Ja ne kaksi kaveria ovat vähän sellaisia, että niitä ei edes juoksemalla kiinni saa.
Kuva: täältä
Tunnisteet: ihmettä ja kummaa, palavat hihat
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home