Säädöt sekaisin

Säädöt sekaisin on blogi (ei enää pelkkä kokeilu). Me emme elä suppeassa maailmassa ja sanavapaus on aseemme, joten aiheet ovat varsin vapaita. Eiran demarina ja Erkki Vauramon suurena ihailijana kannatan avointa keskustelua ja mielipiteiden kirjoa. En lähde suureen itsesensuuriin, mutta yritän olla loukkaamatta omaa yksityisyydensuojaani.

sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

35 päivää vaaleihin

Liberon laskuria käytettiin taas. Vaaleihin on vain kuukausi ja rapiat päälle. Eilisessä Itsevaltiaissa Paavo Lipponen piti aikas asiallisen puhuttelun eduskuntalaisilleen. Ei sitä sovi ihan työstä olla poissa vain siksi, että on vaalit tulossa. Niiii-in.

Eilen Laajasalon ostarilla Kokoomuksen miehet ja naiset jakoivat ilmapalloja ja jotain juotavaa. Muuten jees, mutta aikuiselle ihmiselle ilmapallot ovat yleensä enemmän riesa kuin riemu. Ja juomaakin tavallaan voisi ottaa, mutta missä on ostarilla lähin yleisö-WC?!

Itse en voi ottaa kuin ihan siltä jota olen harkitsemassa kahvia enkä palloja. Se tuntuisi jotenkin... En tiedä. Ei hyvältä. En halua luoda uskoa ehdolla oleviin, turhaan.

Vaalien tiimoilta jakokama on myös mietittänyt. Millaista rintamerkkiä sitä voisi ajatella kantavan rinnassaan tai ottavan postikorttia... siis että meinaisi sen jollekin lähettää. Hammastikutkin... No tavallaan ovat ihan hauskoja, mutta ...no kait sitä jotain aina hampaankoloon jää. Nenäliinat ovat japanissa eräs suosituimmista give-a-way-tuotteista. Eikä ihme kun miettii kulttuuria ja väestön tiheyttä. Muutenkin menisi näin flunssa- ja influenssasesonkina hyvin täälläkin kaupaksi.

Kokoomukselle sopisi ne vanupuikot. Kun kerran on ne korvat, niin vanupuikoilla voisi vaikuttaa. Saa käyttää, eli pölliä idean. Var så good!

Minä en tiedä ketä eduskuntaehdokasta menisin puhuttelemaan vaikkapa Itiksessä tai Laajikan ostarilla tai missään. Täysin tuntematonta tuskin lainkaan. Vaikka pitäähän sitä tentata. Jos ei tiedä tai haluaa varmistuksia, niin hittolainen! Kysyvä on tietämätön vain hetken verran, se joka ei kysy loppu elämänsä.

Tunnisteet: