Ihmismulkerot

Se on merkillinen kapistus (eihän ihminen ole kapistus, mutta kuitenkin... ilmiö). Heihin törmää usein. Ja siihen merkillisyyteen. Telemakhos on kohdannut niitä myös, itseään fyysisesti nuoremmissa kehoissa. Merkillepantavaa on sekin, että niitä kohtaa ihan kaiken ikäisissä ihmisissä, koulutukseenkin katsomatta. Valitettavasti.

Joku on aina valmis ajattelemaan ettei itse tarvitse... Vaikkapa olla kohtelias tai hyvätapainen. Edes sellainen millainen odottaa kuitenkin muiden olevan (itseään kohtaan, tietenkin!). Tai yleensä vielä odottaa paljon enemmän. Mikä sekin on ...sanotaan vaikka: jännittävää.

Huomioitavaa on myös, että usein Ihmismulkerot eivät näe omassa toiminnassaan ja vaateissaan muita kohtaan räikeää ristiriitaa, jos ristiriitaa lain. Se jättää usein sanattomaksi muttei kylmäksi. He eivät ymmärrä, jos heille sanoo: "Ymmärräthän, ettet sä voi oikein vaatia tuota..." tai "Oletko sä ihan tosissasi?".

Syvemmälle menevä selittäminenkin on vain oman ajan tuhlaamista. Ihmismulkero ei kykene vastaanottamaan mitään tähän liittyvää, siis kritiikkiä. Joko heiltä oikeasti puuttuu muutama tarpeellinen osa tai he ovat tietoisesti rakentaneet suojamuurit, joiden läpi ei mene kuin se oman mielen kehittämä propaganda Ihmismulkeron omasta ja vain omasta suuruudestaan.

Tällaisten Ihmismulkeroiden kanssa tulee vain minimoida yhdessä vietettävä aika. Heidän kanssaan ei voi tehdä töitä (palkallista, vapaaehtoista eikä ryhmässä), millään muotoa. Ihmismulkero ei tee omaa osuuttaan vaan "delegoi" sen, luistelee muuten vain ja jättää muiden kontolle, selittelee (ja aina ylimmälle taholle hienoin sanakiemuroin) tekemättäjättämisiään ja kuitenkin tahtoo nimensä vaikkapa ryhmätyön ensimmäiseksi, tulee kalkkiviivoilla viisastelemaan ja rynnii yli kaikkien muiden niittämään glooriaa. Jos sitä edes on jaossa. Seikka mitä Ihmismulkero aina olettaa, koska onhan Hän ollut mukana.

Ihmismulkeron kanssa parisuhteessa... Uuuuuuu..! Kyllähän rakkaus on sokeaa, mutta missä menee raja? Ehkä leipäveitsessä. TAi sitten Ihmismulkero "tajuaa" itse hakeutua ns. parempaan ja itselleen sopivampaan seuraan. Siis vaikkapa omaansa.

Usein he, Ihmismulkerot, kiinnittävät huomiota vahvasti itseensä. Miettivät miten he näyttävät ulospäin, ajatellaanko heistä että he ovat fiksuja (siis fiksumpia kuin muut), erityisen päteviä muihin nähden ja miten he ovat yleensä suhteessa muihin (esim. luokkajaossa, koulutukseltaan, asemaltaan...) paremmissa asetelmissa. Eli kuinka hienoja ihmisiä he ovat, verrattuna muihin. Ja yleensähän he ovat ihan samalla viivalla kaikkien kanssakeskivertojensa kanssa.

He eivät ole tyhmimmistä tyhmimpiä (olikohan tarkoitus käyttää termiä 'viisas' ja miten en sitten tullut käyttäneeksi?), mutteivat impesilleistä impesilleimpiä (vaikka moni heistä niin ajatteleekin). He eivät ole rikkaista rikkaimpia (henkisesti varsinkaan), mutteivat kurjimmista kurjimpiakaan (mitä nyt ihmisinä). Heidän suhteensa todelliseen minäänsä on vain vammautunut.

Heidän ansiostaan useimmin tarjotaan hienompaa mukamastitteliä kuin palkankorotusta.