Säädöt sekaisin

Säädöt sekaisin on blogi (ei enää pelkkä kokeilu). Me emme elä suppeassa maailmassa ja sanavapaus on aseemme, joten aiheet ovat varsin vapaita. Eiran demarina ja Erkki Vauramon suurena ihailijana kannatan avointa keskustelua ja mielipiteiden kirjoa. En lähde suureen itsesensuuriin, mutta yritän olla loukkaamatta omaa yksityisyydensuojaani.

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Ilmastonmuutoskeskustelua

"Inhottavaa syyllistämistä"

Niin. No. Onko se aiheetonta syyllistämistä, voisi kysyä ja ihan jopa miettiä. Saako sanoa ääneen, että lentäminen on epärakentavaa ilmaston kannalta, vaikka loma Taikussa onkin "ihana asia"? Voidaanko vaatia ihmisiä miettimään esimerkiksi uudelleen sitä miten ja missä lomansa viettävät?

Voidaanko itseään mm. älykkäinä, sivistyneinä ja länsimaalaisen ajattelun kirkkaimpina tähtinä itseään pitäviä ihmisiä, kansa- ja yhteiskuntia arvioimaan uudelleen omia valintojaan, tekojaan ja arvojaan?

Eilisen Ajankohtaisenkakkosen jälkeen ja summa summarumin tehtyäni, ilmeisesti ei. Valtiovalta ei saisi puuttua, antaa keppiä ja porkkanoidenkin pitäisi olla niin isoja ettei Nalle-Puhin ystävä Kanikaan saisi niitä omasta pesäkolonsa ovesta sisään.

Kaiken pitäisi olla NYT ja HETI helppoa ja vaivatonta. Hybridiauton hankinta, ekoloogisemman talonrakentaminen ja kaikki. IHAN KAIKKI. Ilman vääntöä ja taistelua. Aivan kuin rakennusliikkeet itsenäisesti ja vailla mitään painostusta heittäisivät vanhat systeemit ja tapansa romukoppaan ja aloittaisivat ekoloogisemmalta pöydältä. Kun eristeiden laittaminenkin tuntuu olevan vielä nykypäivänäkin tuskallisen vaikeaa…

Ja mitä sen porkkanan pitäisi olla? Rahaa? Vaiko siis millaista Hyötyä? Voidaanko hyödyksi laskea, että Saimaannorpat voisivat säilyä, ettei meidän tarvitsisi joku kaunis päivä säännöstellä juomavettä tai että nimenomaan juomavesi maksaisi? Onko puhtaalla ilmalla ja Suomen luonnolla hintaa? Paljonko se on sitten per suomalainen?!? Se hinta, joka lämmittäisi meitä ja voisi motivoida meitä esimerkiksi vain lajittelemaan jätteemme?

Ja "mitä väliiii" Itämerellä ja sen suojelulla, kun Venäjä rakentaa sen rannalle pari satamaa? Pitäisikö meidän vieläkin vahvemmin osallistua Pietarin seudun ympäristöhankkeisiin? Tai vaikka ihan vain oman maanviljelyn tuottamiin vesistöhaittoihin?! En tiedä. Eh-kä-pä.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen saksalaiset kehittivät kierrätystään niin, että ovat siinä edelleen hyviä. Sota on paha, mutta jotain hyötyä pulasta on. Ihminen on pakotettu luovuuteen, josta se itse myös hyötyy. Kun vaihtoehtoja ei ole. Kun niitä on, niin ihminen veltostuu. Nähtävästi. Kuten meille on jo päässyt käymään.

Jotkut sanovat aivan siis muuhun kuin kierrätykseen liittyen, että olemme eläneet liian kauan rauhanaikaa. Olemme ameeboja, jotka valittavat kaikesta, vätyksiä jotka eivät saa mitään aikaan, rappiolla kun iltapäivälehtien suurimmat uutiset ovat… no mitä ovat. Mutta emme kai me todella tarvitse sotaa, että arvomme fokusoituisivat?

Tunnisteet: , , ,