Seppo kohtaa vertaisensa?
Mahtaisiko vihdoin käydä niin, että Tiitisen Seppo kohtaa Eduskunnassa vertaisensa? Kovanaaman, toisen kaikessa keitetyn cowboyn, jonka kantti kestää eivätkä silmät pienestä säpsähdä, jonka pokka pitää tuijotuskilpailussa loppuun saakka poikki pitkien käytävien? Nk. valkoisencowboyn, hyviksen. Vastuksen, joka ei niele "avoimia"laskuja, suo holtitonta rahan käyttöä kirstunvartioiden omiin huvituksiin.Jo olisi aika. Helevetin vätykset ovat antaneet Suapon vanhan ruttuisen kollin toimia ihan miten sattuu. Tietenkin. Onhan se ollut kaikkien etu. Saatu hyviä pileitä ja ties mitä kaikkea, jota 'kivaksi' tavataan kutsua. Tai joissain piireissä 'ilmaisenviinanpileiksi'.
Minusta Sauli Niinistö on ns. Hyvä Jätkä. Tosin Sauli on pehmennyt vuosien saatossa ja Saulissa on tapahtunut samaa kuin Holkerin Harrissa. Saulista on tullut symppis. Onhan Sauli tiukkis ja vähän kuivahko, mutta ne ovat minusta vain yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka eivät rajaa pois huumorintajua tai miellyttävyyttä. Sillä kuivahuumori on usein hervotonta.
Sauli sanoi uutisissa hyvin. Eduskunnan pitää olla esimerkillinen. Onhan se paljon vaadittu tavallisilta ihmisiltä, mutta mitäs läksivät. Ehdokkaiksi. Jos tulee valituksi eduskuntaan, niin silloin vain pitää miettiä joitain asioita uudelleen. Sillä liksalla jo yksin pitää pystyä mm. kustantamaan omia oopperassakäyntejä ja ulkomaanmatkoja. Ihan niin kuin kansalaistenkin oletetaan.
Saulissa on jotain mikä toimii isän Aleksis Kiven kadun koulussa hokemaan… hokemaan: Ryhti roomalainen, Sisu suomalainen. Ihmisessä pitää olla myös henkistä ryhdikkyyttä. Joku pidempi suhde Tanja Vienonen-Karpela-Saarelaankin voidaan aina unohtaa ja pistää Miehenkriisin piikkiin.
Kuvat: täältä ja täältä
Tunnisteet: arvot, politiikkaa, valintoja, yhteiskunta


0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home