Mitä se rauha on?

Mietin jo eilen ja mietin jälleen tänään, kun katsoin Ulkolinjan Ennaltaehkäisevän sodan oppi- ohjelmaa, että mitä se rauha on ja millä kaikilla keinoilla sen saa.

"Mitä seurauksia Yhdysvaltain harjoittamasta ennaltaehkäisevän sodan opista voi koitua? Sen mukaan Yhdysvallat voi ryhtyä sotaan mitä tahansa valtiota vastaan, jonka se katsoo uhkaavan omia etujaan. Synnyttääkö tämä maailmanpoliisin rooli vain lisää terroritekoja? Tuotanto: Journeyman Pictures Ltd."

Voin rehellisesti sanoa, että minua suututtaa Yhdysvaltojen jo pitkään jatkunut tapa "varmistaa oma turvallisuutensa ulkopuolisilta uhilta". Se on niin surullista ja niin absurdia. Samaan aikaan joka välissä hehkutetaan sitä kuinka Yhdysvallat ajaa vapautta ja kuitenkin rajoittaa sitä niin omilta kansalaisiltaa kuin rajojensa ulkopuolella asuvilta.

Rinnastus koulupihan isoon öykkäröivään poikaan ei ole liian kaukaa haettu. Jos et ole samaa mieltä ja samalla puolella, pilkullee, niin olet vihollinen. Jos vaikka hallusinaatioissasi niin ajattelet, se riittää. Toiset saa silloin tuhota. Siinä on iso dilemma niin demokratian kuin sen vapauden kannalta.

Jos minä nyt epäilisin, että joku joskus, ehkä, mahdollisesti, summa summarum päättääkin tehdä jotain mikä ei minua miellytä (siis ehkä, mahdollisesti, voi käydä niin jos kaikki menee kuten saan ne aivoituksissani menemään) voin lahdata vaikkai jonkun ihmisen, kokonaisen perheen, kaupungin, kansan, valtion.

Jos demokratia on olemassa vain Heille (parempi osaisille) ja imperiumin lait muille, niin voidaanko sitä sitten enää edes nimittää demokratiaksi?

Ja jos oletamme, että "nuo voivat joku kaunis päivä tehdä näin ja näin ja sitten ne keksivät tuhota meidät", niin hakeudutko hoitoon vai päätätkö tuhota koko paskan. Josta seuraisi siis tällä logiikalla rauha, maan päälle.

Kaiken sen tiedon jälkeen mikä meille on tähän mennessä kertynyt, niin laittaisitko aseisiin, pommeihin, sotimiseen enemmän rahaa kuin kukaan ja nipistäisit sitä sieltä täältä (peruskoulutuksesta, sairaanhoidosta jne.)?

Toisaalta lukutaidottomista saa hyviä sotilaita eikä niiden lukutaidottomat sukulaiset ja ystävät kirjoita yleisönosastoille, koska eivät osaa eivätkä saa kirjeitä rintamaltakaan, kun sekään ei siellä osaa.

Onko jollain toisella suurempi oikeus kuin toisilla? Tappaa tai elää?