Säädöt sekaisin

Säädöt sekaisin on blogi (ei enää pelkkä kokeilu). Me emme elä suppeassa maailmassa ja sanavapaus on aseemme, joten aiheet ovat varsin vapaita. Eiran demarina ja Erkki Vauramon suurena ihailijana kannatan avointa keskustelua ja mielipiteiden kirjoa. En lähde suureen itsesensuuriin, mutta yritän olla loukkaamatta omaa yksityisyydensuojaani.

maanantaina, tammikuuta 09, 2006

Metsäratio

No niin. Radiotoimiluvat tulevat jälleen hakuun ja jakoon. Niin...

Radioaalloilla viikonloppuna surffailleena tarvitsee sanoa, että hoh hoijaa. Enkä kyllä mitenkään ole tyrmistynyt hämmästyksestä, jos Uuden KissFM:n kuuntelijaluvut ovat laskussa. Enkä edes sitä, että näin oli jo päässyt käymään ennen kuin Timo Salosen seikkailut tulivat julki. Kuten päivän iltalehdistössä kerrottiin.

Mömmömmin verkkoversiossa ministeri Huovinen sanoo [lue: väittää] ettei lupakierros ole mikään läpihuutojuttu. Hmmm. Jotenkin minä vain jaksan olla skeptinen. Ja kukapa ei haluaisi suomalaiseen radiotoimintaa monipuolisuutta ja Huovisen korostama paikallisuuskin voisi olla suorastaan piristävää. Niin jos ymmärrämme nämä samoin, Huovisen kanssa.

Minun omia suosikkejani ovat musiikin puolesta PlusFM/MetroFM/MikälieFM, KLF ja Sputnik. Jutustelun osalta Lähiradio ja YleCapital ovat sellaisia joita on mielenkiintoista kuunnella. Ymmärsi tai ei puhuttua. Muutoin voin sanoa, etten oikein innostu.

Vaikka aivan aluksi en Juuuson ja Peltsin läpänderistä oikein lämmennytkään, niin alun hakemisen jälkeen se otti loistavasti tuulta siipiensä alle. Kombinaatio oli hyvä. Mutta sitten Juuuso poistui ja ei sitä Äksää jaksakaan enää kuunnella. Kissejä ja Energejä nyt kuuneellaan tasan katvealueella, jos vaihtoehdoksi jäisi vain Nova.

Juuuson ja Peltsin "Miehet, jotka puhuvat kuin radiotoimittajat" oli melkolailla osuva. Sillä sellaistahan se on, puuduttavan yksitoikkoista. Ja jos Äksään palaamme, niin henkilökohtaisesti en jaksa taas yltiömaalaistaustan alleviivaamista yhdistettynä periasettuneeseen hezalaisuuteen. Kuuntelisin Tiinan Iisalmen Eemeli-serkkuakin mielummin, paljon mielummin kuin näitä isoja ja pienia Maldoja, huonoinen sketseineen. Käsikirjoittajien ammattikuntaa tulisi kunnioittaa sen verran, että juontaja olisi juontaja, hyvä sellainen ja suutari pysyisi lestissään.

Viimeisen pisteen kanavan kuuntelulle laitoin kylläkin siinä vaiheessa, kun Aamun Nainen vastasi, ettei YleX:n profiilin sovi, että Ylen uudelta toimitusjohtajalta kyseltäisiin mitään "vakavaa", koska YleX on viihdekanava. Noh, minusta sitten kaikilta Ismo Alangosta, Madonnaan ja Petteri Summasesta vaikka Johnny Deppiin voitaisiin kysellä samoja asioita kuin Mikael Jungneriltakin, eli: Onko sulla koiraa, mikä oli sun lempiruoka opiskeluaikoina tai mikä on sun lempi tv-ohjelma. Eikä siis mitään järkevämpää. Slämbuuk! Ahoy! Kukkuu!?

Eli tämän jälkeen jäljelle ovatkin jääneet nuo jo edellä mainitut. Gruuviakin kuuntelisin, mutta kun ottivat entisen luokkakaverini Kaisan pois eetteristä, niin eipä ole sen jälkeen kukaan oikein osannut Jazz tms. asioista valaista kulttuuriasioissa ignoranttia kuulijaa.

Enkä ole täysin vakuuttunut ajatuksesta, että yksi juoppohullu (Juha Vuorinen) olisi paras mies perustamaan Suomeen omin voimin puheradiota. Vaikka puheradio olisi tosi jees, kuten Egotripin laulussa lauletaan ("se on tosi jeee eee ees").

Mutta tuossa Emmis Communicationissa voisi ollakin pelimiestä. Ja jos tutustuu noihin johtajiin, niin ei se nyt pöllömmältä näytä. Siis se mitä ovat tehneet. Mielenkiintoisena pitäisin itse myös sitä, että näinä aikona on olemassa vieläpä ameriikkalainen virma, jossa halutaan sitouttaa työntekijöitä pitkiin työsuhteisiin ja iloitsevat työntekijän uudesta perheenlisäyksestäkin jopa siinä määrin, että tulokas saa jonkun yhtiön osakkeenkin. Niin, mitä sitä muutamalla osakkeella, mutta eleenä erilainen kuin mitä tänä päivänä on tapana.

Toisekseen mikä antaa minulle edes vähän toivoa on se seikka, ettei Emmis Communacationin eri radioasemilla ole yhtenäistä vormaattia, vaan kukin kanava rakennetaan kyseisen maan kysyntää vastaavaksi ja markkinoiden puuteaukkoihin (raajat ristissä, toivoo hän) sopivaksi. Ei paha, ei lainkaan paha.

Sillä jos Hjallis Harkimo on edelleenkin (nimellisesti, mutta kuitenkin) Urheiluradion, eli mikä se nyt sitten SBS oravannahkakauppojen jälkeen onkaan, päätoimittaja, niin miksei tuollaiset puolihumaanitamerikkalaisetkin voisi saada omaa puheradioasemaa täältä.

Kyllä. Jotain (alan)sisäistä turbulenssia kaivattaisiin. Homma on niin puisevaa, ettei sitä enää jaksa. Ei. On muutoksen aika! Vaikka ihan vaihtelun vuoksi.

Tunnisteet: ,