Vaalitentti

YLE Teemalta tuli tässä toissa iltana vaalitentti, vuodelta 1968. Ihmiset artikuloivat ja muutenkin puhuivat sillä jännällä nuotilla kuin siihen aikaan ilmeisesti oli tapana. Kaikissa oli jotenkin enemmän tyyliä. Tyyli ennen kaikkea.

Mutta hassua, näin nykyajan perspektiivistä, oli se että tentattavana oli vain Urho Kamala Kepponen, eli Urkki. Puolueiden edustajat sitten saivat, jokainen vuorollaan ja järjestyksessä, kysellä Urkilta asioita, jotka oli selkeästi toimitettu etukäteen Urkillekin.

Ja kuten Ahti sanoi "Jos tuokin olisi väreissä, niin näkyisi noiden kaikkien ruskea kieli". Olihan se sellaista pelonsekaista kunnioitusta ja mielin kielin oloa, koko porukalta.

Hienoja termejä esiintyi. Kuten aktiivinen rauhantoiminta, eli hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Hertta Kuusinen oikein kysyi mitenkä jokainen suomalainen voisi entisestäänkin osallistua tähän toimintaan, joka oli jo valtion(kin) virallinen linja.

Kekkonen tosin ei ollut varmastikaan läpi mätä eikä tiettävästikään mikään dorka jätkä. Eihän moista residentillistä uraa muutoin olisi voinut rakentaakaan.

Urkki totesi tentissään mm. sen, että kehitysmaiden tukeminen ei ole erityisesti mitenkään Suomen asia, vaan sill on samanlainen vastuu kuin kaikilla rikkailla valtioilla, joihin Suomikin kuuluu. Ja ettei köyhyys ole katoamassa, vaan päin vastoin kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä tulee entisestään korostumaan. Niin ja että Suomen antama rahallinen tuki ei (silloisellakaan tasollaan) ole mitenkään riittävä ja sitä tulisi korottaa.

Vaikka vaalitentit ovat nykyään väreissä ei paljoa ole asiat muuttuneet.