Äänestäminen on ihana asia

Eilen oli sitten presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen virallinen ja se varsinainen äänestyspäivä. Olin ensimmäistä kertaa mukana vaalilautakunnassa. Niin. Ihan totta. Kuten aina olin varsin hyvissä ajoin paikalla.

Kalliossa oli ja tulee olemaan kahdenkin viikon päästä melko tiuhaan äänestyspaikkoja. Meidän äänestyspaikka 11E oli ja on siis Agricolankatu 1-3:ssa ja heti Torkkelinmäen toisella harjanteella, parinsadan metrin päässä, on toinen Taidelukiolla. Parin korttelin matkalle mahtuu useampi äänestyspaikka, joka joistain tuntui ihan tolkuttomalta ihmisen pompottelulta. Kun ei voinutkaan äänestää juuri siellä minne oli muiden mukana kävellyt.

Mutta minkäs teet. Listat on laadittu ja meidän äänestysalueeseen kuuluu (kaiken kaikkiaan, ennakkoon äänestäneet mukaan laskettuna) noin 3000 äänioikeutettua. Se on ihan monta se.

Mutta aina voi vielä soittaa ja tarkistaa missä jonkun kuuluisi äänestää, jos ei meidän listalta löydy. Tieto saadaan ja Agricolankadulta ei monikaan joutunut montaa sataa metriä hilpaisemaan omalle äänestyspaikalleen. Eikä äänestysrekistereitä enää voi "päivittää", jos muuttaa vaikkapa kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää. Jos muutat Rovaniemeltä Helsinkiin, niin äänestä ennakkoon. Jos muutat Haagasta Kallioon etkä jaksa matkata Haagaan, äänestä ennakkoon.

Mietimmehän mekin tätä nykyistä äänestystapaa, eli äänestämistä paperilapulle, jotka lasketaan sitten manuaalisesti ja sitä miten äänestäminen voisi joskus tulevaisuudessa hoitua, sähköisesti. Mutta tämä on nyt se tapa, jolla ainakin jonkun aikaa ihmisiä valitaan, erinnäisiin tehtäviin.

Minulla oli ainakin hurjan mukavaa, vaikka Stadiakin taitaa pitää patterinsa säpissä viikonloppuisin. Vaalilautakunnassa oli erinomaisen hyvä viilinki ja saimme äänet, äänestäjät, miehet ja naiset sekä yhteenlasketut määrät täsmäämään erinomaisesti ja vain normaalilla ristiintarkastuksella. Koska pidimme sen verran hyvin kirjaa miehistä ja naisista, äänestäneistä päivän aikana jo.

Oli mukava huomata miten ihan kaikista, eri ikäisistä, eri taustasta tulleista ja aatemaailman edustajista oli tärkeää tulla äänestämään. Mutta yhtään "bingoa" (eli täyttä yhden äänestäjäluottelon arkillista äänestämässä käyneitä) emme saavuttaneetkaan. Se olisi vain lämmittänyt kyseisen äänestysalueen vaalilautakuntaa kovasti. Sillä olisihan se hienoa, että juuri meidän äänestyluettelon ihmiset ja äänioikeutetut olisivat olleet vilkkaasti liikenteessä.

Olkoon kuinka latteaa tahansa, niin minusta tuntui todella hienolta olla toivottamassa ihmisiä tervetulleeksi äänestämään, etsiä heidät luettelosta, pari kertaa soittaa jonkun äänestyspaikan perään ja näin auttaa häntä äänestämään, heittää vähän kevyttä jutustelua ihmisten kanssa ja toivottaa hyvää päivän jatkoa.

Yllätyin, että yli puolet vaalilautakuntamme jäsenistä oli alle kolmekymppisisä. Vaikkeis iinä nyt pitäisi olla mitään ihmeellistä. Sehän on suorastaan normaalia, ettei vain yli kolmekymppiset halua olla mukana tällaisessäkään toiminnassa.

Kahden viikon päästä on sitten uusinta. Nyt voi vähän petrata, eli ottaa mukaan esimerkiksi musta leveä tussi, jolla voi todella hienosti piirtää paperille luettelon aakkostukseen perustuva jako, että sen huomaa paremmin. Sillä nopeuttaahan se, että on kaksi henkilöllisyyden tarkastajaa. Mutta jos lista ei katkea kovin fiksusti, niin sillehän ei voi mitään. Se on sitten A-Lus ja Luu:stä Ö:hön.

Äänestäminen on ihanaa, menkää äänestämään. Se ilostuttaa vaalilautakuntaakin. Nyt vain reippautta kaikkien sydämiin ja mieliin. Kahdessa viikossa palautuu hyvin eilisestä puserruksesta ja sitä jaksaa taas, ihan erilailla.