Juhannus kaupungissa

Olen helsinkiläinen lapsi. Meillä ei ole ollut kesämökkiä kuin joskus vuokralla. Olen tottunut viettämään arjet ja pyhät Helsingissä. Viime vuosina olen viettänyt juhlapyhiä muuallakin. Tosin lapsena olin juhannuksen usein Ruotsissa, mutta yhtä usein Helsingissä. Niin tänäkin vuonna.

Alan olla kaavoihini kangistunut. Arkipäivät ja juhlapäivät kuluvat kauniissa Leninin puistossa. Enkä minä valita, huomioin vain.

Eikä olekaan syytä valittaa tai marmattaa. Hyvässä seurassa, kauniissa puistossa maistuu herrkullinen ruoka ja maittava viini. Sääkin suosi, sitten lopulta ja kertakäyttögrillitkin loistivat toiminnallaan.

Eikä baariin tarvinnut illan päätteeksi edes jonottaa. Sen lisäksi baari oli täynnä uusia ja vanhoja tuttuja sekä uusvanhoja naamoja. Taksikuskikin totesi johonkin toteamukseeni aidon kuuloisesti "Toi on kyllä totta", mutta se mitä järkevää sanoin on kaikonnut päästäni. Kaiken lätinän kyllä muistan, mutten ainoaa viisasta lausahdusta.

Ja lauantaina Vantsu-joessa uinti ja porukoilla grillaus toivat aivan tarpeeksi lähes Kehä III:n ulkopuolista tunnelmaa.