Sinä senkin...

Voi vain kuvitella millainen reaktio siitä seuraa, kun ensin herää työmaameluun kello kuusi, sinnittelee noin seitsemään, nousee ylös, pukee, menee alas katsomaan voisiko auton siirtää jo hotellin paikoitusalueelle (ei voi, ei ole tilaa edelleenkään), menee takaisin ylös, käy suihkussa, herättää kaverin (koska yksin on tylsää), molemmat meikkaavat antaumuksella, kiirehdimme aamiaiselle, Jonnalla on Buenos Airesista ostetut kengät erityisesti aamiaisella, menemme siirtämään sitä autoa, mutta koska joku itsekäs torvelo on pysäköinyt lastausalueelle, me ja kaksi autollista ihmisiä odotamme voidaksemme puljata automme halutusti, kiiruhdamme hakemaan vielä kahvit huoneeseen, asemoidumme tv:n ääreen ja... Mitä?! Mitä?! MITÄ HELEVETTIÄ!?

9.15 Uutisikkuna! Haloo!? Ei Gilmoren tyttöjä?! Anteeksi mitä?! Eikä kukaan torstain jaksoa ennen tai edes lopussa kertonut meille, että sarja loppuu (taas). Noh, soitto YLE:n ohjelmapäivystykseen, jonne voisi hankkia vähemmän taylor/kirkmäisiä henkilöitä töihin.

Aivan sama kävi Glenboglen kanssa. Ja ihan kiva näin naisasian kannalta se tilalle tullut kökkötönkkösarja, mutta Joku Raja! Olen niin suivaantunut edellisistä asioista ja siitä että Iittalan Ego-mallistosta ruokalautaset poistuvat mallistosta ja Koko-sarjasta taas vaaaleanpunaiset astiat, joiden takia olisin voinut kokonaan siirtyä Kokoon Egosta, mutta onneksi näin upo uuden, törkeän, sairaan hienon ja jumalattoman kokoisen Valtran traktorin.

Kirjallinen reklis lähtee kyllä pian perässä. Hatemail here it comes, kunhan vain saan hienosäädettyä sanailut.

Kuva: täältä