Olipa kerran vapaatahto

Ja sen pituinen se. Näin se menisi, lyhykäisyydessään. Tämä tarina. Jos siihen haluaa vähän lihaa luitten ympärille, niin se menee jotakuinkin näin.

Kun ihmiset sopivat aikojen aamun sarastuksessa tietylle päivälle Tapaninpäiväntanssit (siis mahdollista hetkutusta baaritiloissa) ja päätyvät ensin saunomaan sekä jutustelemaan mukavia, siinä sivussa nukuttamaan/tainnuttamaan erästä innokasta seuramiestä (10kk) ennen kuin päätyvät yhden keskikokoisen kaupungin jo vanhentuneeseen in-ja-pop-ravintolaan, niin... Kaikki on vielä hauskaa ja mukavaa.

Kaikenhan voi tehdä joko helposti tai vaikeasti. Joskus asiat voi ihan valintoja tekemällä ns. ryssiä ja omilla valinnoilla ottaa se iso kaivuri sieltä kaivamaan sitä kuoppaa, omien jalkojen juureen. Niin voi siis myös tehdä. En suosittele.

Ei ole fiksua ensinnäkään (A) antaa ymmärtää, ettei lähdekään sillä puoli yhden kyydillä takaisin (isänsä ja äitinsä) kotiin, koska "tässä nyt vaan kävi näin...". Höpöhöpö. Sanomaa pitää tarkkailla, ettei käytä terminologiaa "tulen sitten" tai "olen vähän pidempään". Nämä ovat sellaisia, joita peilataan yleiseen aikakäsitykseen ja tavattuihin aukioloihin. Poikkavuuksia ei oteta etukäteen huomioon.

Toisekseen (B) on sangen typerää vetää ilta, yö ja aamu pitkäksi. Erityisen typerää ja itsetuhoisaa siitä tekee, jos ja kun jättää ilmoittamatta uusista käänteistä. Kännykkäaikana se on erityisen meganomaalisen, grandespektaakkelouksen urpoa. Jonkinlaisena atk-asiantuntijana pidetyn on vielä yyyyber-major-OMG-miten-dorka-ihminen-voi-olla-typerämpää sanoa, että syy oli akussa. Tai, vielä parempaa, ettei siis vaan voinut soittaa. Kun se akku oli lopussa. Siis jos paikalla on ollut ainakin kaksi, joilla myös on kännykät ja vielä virtaa...

Kolmanneksi (C) näissä kuvioissa kavereiden yliasiallisella, kröhöööm, äänellä vaakuttelut ettei siis "todellakaan ole mitään tietoa" tai "mä siis puhuin sen kanssa viimeksi puoli neljä" tai "nyt mä en kyllä muista" ovat vain kovin... perseestä. Kaikki tietävät missä sylttytehdas sijaitsee.

Neljänneksi (D), kun kello tulee jo aamukymmenen on suorastaa vedä-itse-itsesi-jojoon antaa ymmärtää, että on saunalla nukkumassa, siis että olisi ollut siellä jo kotvan. Kun saattaa olla jopa suorastaan todennäköistä, että siellä ollaan käyty (ihan vaan varuiksi) katsomassa, josko se huithapeli olisi mennyt sinne haisevana ja örisevänä nukkumaan. Juuri puolituntia aikaisemmin, eikä huithapelia ole siellä tavattu.

Viidekkesi (E) kaiken voi tehdä itselleen ja mm. lomalleen, tulevan uudenvuoden piletykselleen sekä koko ensi vuotta ajatellen pohjaan poltetun ja torpeetoidun väittämällä, että ei vaan tullut ajatelleeksi.

Silloin vapaatahto otetaan pois ja siinä samalla menee valinnanvapaus. Kerran niitä ei kykene käyttämään, niitä ei voida suoda. Ja niiden takaisin saanti on PALJON tuskallisempaa kuin... En edes keksi mikä.