Vanhuus ei tule yksin
Niin sanotaan, niin sanotaan (niin sanoi siis suoraan lainaten Komisaario Palmu)...
Mietin taas, mietin tätä nähtävästi vain kiihtyvällä tahdilla useammin, että mitä minä teen vanhemmilleni tulevaisuudessa? Millaiset palvelu- tms. talot on olemassa, missä vanhempieni olisi paras asua noin palveluiden ja muunkin kannalta. Mitä sellainen tulee maksamaan tulevaisuudessa ja ylipäätään mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja meillä on.
En halua vanhempiani Laaksoon makaamaan enkä heidän elämän tyyliinsä sopimattomaan paikkaan, missä kuka tahansa vaipuisi apatiaan. Minä en halua, että heitä sidotaan tuoleihin tai sänkyihin. MInä en halua, että asiat menevät siihen. Enkä minä halua sitä Tuittu-tädilleni enkä MIkko-enolleni, en kenellekään.
Siinäkin on minun vastuuni. Vastuu jota en pääse karkuun. En vaikka yrittäisin.
Tunnisteet: suku, valintoja, vapaus ja vastuu
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home