"Kaikkien on poistuttava rakennuksesta--"

IdeaPark, yksi sadoista ostosparadiisoksista jotka eivät identifioidu (tunnistaa [joksikuksi t. joksikin]; yksilöidä; samastaa; samastua) mitenkään toisista.

Nyt on sielläkin käyty jo kahdesti, ensimmäisen ja viimeisen kerran. Mutta miksi me saarivaltakuntalaiset olisimme yksinoikeutettuja omaan lähiostoshelvettiin? Sama ilo on nähtävästi suotava kaikille. Vaikka kaupunkien keskustojen kuoleman kustannuksella.

Yksi asia opittiin. Ostoskeskuksessa EI IKINÄ pidä jättää takkia säilytykseen. Ainakaan talvella. Sillä eilen IdeaParkissa tuli hälyytys. Palo-, pommi-, mikäliehälyytys. Juuri kun lattekuppi oli kohoamassa huulille.

Absurdi tilanne, jota ei Suomessa usein kohtaa. Toisin kuin nk. Suuressa Maailmassa. Eikä näitä tilanteita juuri koskaan, ikinä, harjoitella. Edes mielikuvien tasolla.

Kysymys kuuluukin: Kuinka toimia tilanteessa, jossa kaiuttimista kuuluu: "Kaikkien on poistuttava rakennuksesta välittömästi--" ja sama parilla kielellä? Saa valita useamman vaihtoehdon...

A) Pysyä rauhallisena ja katsoa missä on LÄHIN poistumistie
B) Äkkiä lähteä vain johonkin suuntaan
C) Jäädä kauppoihin pyörimään ("ei täällä mitään kuitenkaan ole tapahtunut")
D) Rynniä mahdollisimman nopeasti kohti uloskäyntiä, vaikka kyynerpäitä käyttäen
E) Jäädä pöllimään kaupat tyhjiksi

Jos ja kun pääsee ulos asti. Siis on lähtenyt ylipäätään rakennuksesta ulos, kuten pyydettin... Siis käskettiin. Mitä sitten olisi hyvä tehdä?

A) Jäädä ovien eteen seisomaan (että pääsee ensimmäisenä takaisin sisälle)
B) Hyökätä ensimmäisten poliisien hihaan vaatimaan selitystä mitä on tapahtunut (kun ovat siis juuri itse saapuneet paikalle mennäkseen ottamaan selvää...)
C) Mennä vähän pidemmälle odottamaan, että tilanne rauhoittuu. JOS on tarvetta vielä palata sisälle (hakemaan niitä vaatteita tai taakse jääneitä ostoksia...
D) Antaa lapsien juosta VPK:laisten jaloissa ("...kun siitä on niin siistiä nähdä livenä palomiehiä")
E) Lähteä vaikka kotiin

Ei siellä tainnut olla yhtikäs mitään. Kenties se oli niin, että jotkut olivat juuri jäämässä kiinni myymälävarkaudesta ja kaverit keksivät laukaista hälyyttimen. Ehkä joku oli keittiötiloissa jättänyt jonkun soossin käryämään. Ehkä se oli tietokonebugi... Mutta silti sitä mietti jo silloin, että eikö olisi vain syytä mennä sinne ulos ja vähän pidemmälle pihalle. Vaikka se takki on siellä säilössä tai itse kokee tietävänsä, ettei "se kuitenkaan mitään ole".

Mitä jos olisikin? Kerrankin eräs ihan tavallisen härmäläisen näköinen, opiskelijapoika käveli erääseen ostoskeskukseen etelä-Suomessa, ihan tavallisen näköinen reppu selässään...

Ja toisekseen. Mitä hyötyä on kuuluttaa, jos yksilö on yksilönä niin viisas ettei sen edes tarvitse välittää moisista kuulutuksista, saati noudattaa niitä?

Kolmanneksi. Subtv:ltä tulee sellainen uudehko ohjelma, missä voi seurata palomiesten toimintaa ja työskentelyä varsin läheltä. Ei sitä tiedonjanoa pidä sammuttaa mahdollisen oikean tilanteen ollessa päällä. Ja jos itse kaipaa äksöneihin mukaan, niin silloin voi liittyä VPK:hon. Ihan vaikka isät ja pojta yhdessä. Koko perheen harrastuksen pariin.

Kuva: täältä