Dagen efter

Eilinen on jo takana päin ja tänään on sunnuntai. Taideterapiakin meni hyvin, kiitos kysymästä. Pääroolissa tulee ulos varmaankin kahden viikon päästä. Mielenkiintoisinta oli tietenkin se, että kuvausryhmässä oli noin 14 henkilöä. Aika monta, eikä kaikille riittänytkään mitään varsinaista tekemistä. Hyvä, hyvä ja yhteinen raha palaa.

Meccan ruuat olivat ihan jees, mutta erittäin Nueva York; pieniä annoksia kovaan hintaan. Itse kallistuin drinkkien puoleen. Cosmopolitan sopi hienosti illan teemaan. Hulahulaa riitti ja leit olivat ihania, varsinkin ihan aikuisten oikeista kukista tehty (jonka Minä siis sain). Eno-Jokinen oli kaikista reippain, sillä kovin harva lähtee Sipoosta Helsinkiin ees taas taksilla. Eno-Jokinen onkin Kärppien Kärppä. Pisteet Joksulle siis.

Koska pakkanen oli purevaa, ei ollut aikomuskaan seistä jonoissa, poukkoilla paikasta toiseen. Oli varsin mukavaa vain olla ja jutella kaikkien mahdollisten ja mahdollisimman monen kanssa. Välissä vähän kaislahametanssia, mutta vain vähän. Jotkut muut paikalla olleista, muiden seurueiden edustajista olivat ilmeiden perusteella sitä mieltä, että "hei kamoon hei", mutta voi, voi.

Yöbussilla kotiin ja jalat hilkkeessä nukkumaan. Tyytyväinen, onnellinen, ilahtunut ja vähän opetusministeriön linjauksista suivaantunut darratyttö heräsi aamulla, kun pakkanen naksutteli ikkunanpokia.

Kiitos kaikille. Oli oikein miellyttävä, mukava ja lämminhenkinen ilta viettää kolmekymppisiä, taas! <3