Markkinointia alá Lovex

Osuipa tielleni serkkuplikan kautta ihan itselleni uusi juttu. Hän ja hänen 14-vuotiaat kaverinsa fanittavat jollain asteella Lovex bändiä. Niin kuin 14-vuotiaat, tytöt, usein jotain fanittavat.

Minusta mielenkiintoista on se, että mikäli kerää tarpeeksi pisteitä, niin "sata ekaa saa tuotepaketit missä on tarroi julisteita ja muuta kamaa jaettavaks. Saa sen paketin muutenki jos on aktiivijäsen. Sitteku on tarpeeks niitä pisteitä, ni saa teepaitaa, ilmasii keikkalippui ja muuta lovex kamaa".

Näitä pisteitä voi kerätä jakamalla vaikkapa keikkajulisteita, eli tekemällä markkinointityötä. Sehän on ihan varmasti tytöille vaivanväärtti, että saa jotain fanikamaa. Samalla saa olla mukana tekemässä Lovexista kuuluisaa... Ja bändille mukavaa säästöä.

Toisaalta tällainen markkinointihan on kovasti kasvussa, aito kohderyhmän jäsen puhuu jonkin asian tai tuotteen puolesta. Eikä se tunnu edes kauheasti mainostamiselta, vaikka sitähän se on.

Minusta ei riitä, että sata ensimmäistä saavat jollain x-määrän pisteillä jotain. Jos jokainen on tehnyt saman pistemäärän verran markkinointitekoja, olisi se palkittava. Pienillä paikkakunnilla ei kenties ole mahdollisuuksia tehdä yhtä paljon määrällisesti, suhteessa kylläkin.

Jollain tapaa minua hieman häiritsee se, että noin 14-vuotiaat valjastetaan tekemään tällaisellä uudella tavalla jotain tällaista. Sillä fanituksen fanaattisuudessaanhan teini jaksaa toitottaa aiheen kuin aiheen mahtavuudesta ja kaikesta, muutenkin. Iskän ja äiskän ja kenen kaikkien raha palaa, omat säästötkin siinä samalla. Yleensä. Ja teinejähän tässä ehkäpä pidetään juurikin Saalina, joita kalastellaan.

Siksipä minusta pitäisi muistaa teinien herkkä tila. He ovat teinejä. Synopsit kehittyvät ja maailma saattaa olla mustaa ja valkoista. Pilvilonnoja, haaveita ja unelmia. Se on delekanttia.

Saatan olla yliherkkä ja ihan kalkkis. Skeptinen olen ainakin.

Kuva: www.lovex.fi