Ollako vai ei olla feministi...

...ta sitten ollako ihan vain? Ystäväni on liittynyt Naisasia unioniin. "Unioni tukee naiskulttuuria ja pyrkii lisäämään naisten feminististä tietoisuutta", joo-o se on varmaan hyvä. Minusta olisi vain mukavampaa, jos tuo feminististä-sana olisi vaikka korvattu itse arvolla.

Minustahan jokainen nainen on pieni feministi, koska kukapa haluaisi tulla poljetuksi siksi, että on nainen. Tai punahiuksinen tai mitä ikinä. Siinäpä tämä minun Naisasia unioni -ongelmani.

Vaikka juu, minä tiedän, ettei se ole yhtä itsestään selvää, läheskään kaikille. Edes naisille. Feministi-sanana herättää minussakin osin ristiriitaisia tuntemuksia, koska yleisesti se on käsitteenä ihan reisillä. Se on kokenut valtaisan negaation, varmastikin ihan ensimmäisistä hengen vedoistaan. Sehän on selkäesti uhka vallassa hyvinkin pitkälti olevalle mies-näkökulmalle ja toimintamalleille.

Mutta mitä se oikeasti on? Feministisyys. Oikeutta olla tyttö, nainen? Tai tajuta se, että on, ei muutu ja sillä ei oikeastaan monessakaan kohtaan pitäisi olla mitään merkitystä. Eikä se ainakaan saisi olla este, yksin, sinällään. Tai oikeutus millekään. Sehän vain on yksi asia, asioiden joukossa.

Minusta on kamalaa, että feministisyyttä tarvitaan. Ja silti minäkin olen varmasti ihan kamala feministi. Ota ja potkase.

Kuva: http://www.naisunioni.fi/